389. Nro 19

Myöhässä, TAAS! Mä olen niin huono tässä...

Seuraava esiteltävä poni on connemararuuna Banks Cadeau (s. 2006)

Nipsu 3-v. ( 20.7.2009)

Kaverukset ja veljekset Banks Cadeau ja Woolpacks Thunderstruck ekaakertaa yhdessä 31.5.2009

Nipsu muutti meille 3-vuotiaana oriina toukokuussa 2009. Tai silloin sen kutsumanimi oli Caddy (ja mun on ollut todella vaikea tottua tähän uuteen kutsumanimeen). Se oli toisen samanikäisen connemaraoriin seurana ja kuten yläkuvasta näkee meno oli välillä kovaa. Nipsulla aloitettiin työskentely ensin ajo-opetuksella ja sitten siirryttiin ratsuoppeihin. Se oli oikein nopea oppimaan ja erittäin miellyttävä. Kaikessa käsittelyssä sai kuitenkin olla erittäin rauhallinen. Nipsu oli niin herkkä, että kaikki äkkiliikkeet saivat sen säikähtämään. Olen monesti todennut, että tämä poni oli poikaversio meidän Sissistä.

kuva: Kaisa Kukkanen

Nipsun kanssa ensimmäinen tavoite oli laatuponikisa syksyllä 2009. Irtohypytystä treenatessa huomattiin, että se on kyllä ponin laji. Se tykkäsi todella hypätä ja tekniikka oli hieno. Laatuponikisassa poninappasikin koko kisan parhaat hyppypisteet keskiarvolla 9,2. Rakenne ja askellajit eivät menneet yhtä hyvin, mutta poni toimi hienosti, vaikka oli ekaa kertaa kisareissussa. Eikun oltiinhan me sitä ennen myös Vermon Poninäyttelyssä. Sieltä muistan vain kommentin "little bit scarred". No taistelujäljet kuuluu asiaan. Seuraavana talvena pojat olikin tiiviisti loimitettuina, kun todettiin, että mielummin repivät loimia kuin toisiaan.

Seuraavalle keväälle tavoitteeksi oli asetettu ponioripäivät molemmille pojille. Koko talvi treenattiin ratsain ahkeraan. Kerran viikossa käytiin jossain maneesilla tutustumussa vieraisiin paikkoihin. Treenattiin ihan perusjuttuja, siirtymisiä yms. Vähän myös puomeja ja pikkuesteitä otettiin mukaan kuvioihin. Koulukisoissakin käytiin pari kertaa. Ne oli kyllä ponin mielestä jännittäviä, mutta pysyttiin aidoissa ja taidettiin saada ihan hyväksyttyjäkin ratoja.

Elokuussa 2009

Laatukisassa 2009 (kuva: Kaisa Kukkanen)

Talvella 2010 (Kuva: Kaisa Kukkanen)

kuva: Kaisa Kukkanen

Nipsu totutteli myös lasten ratsuna toimimiseen, tämäkin Kaisan kuva

Oripäiville päästiin ja pojat käyttäytyivät hienosti. Ratsastuskokeeseen asti ei koskaan päästy alhaisten rakennepisteiden vuoksi. Sieltä kotiutumisen jälkeen varattiinkin ruunausaika molemmille ja toukokuussa vietettiin ruunajaisia. Toipumisen jälkeen jatkettiin hommia ja tavoitteeksi asetettiin jälleen laatuponikisa. Kesän myötä hyppytreenejä lisättiin ja ehdittiin parit valmennuksetkin käydä. Poni oli ihan super hypätessä. Valkuisskain tuli valtavasti kehuja. Yhdet kisatkin käytiin hyppäämässä, mutta se oli niin jännittävää, että kolme-neljä kieltoa taisi tulla.

Juuri ennen Laatukisaa poni alkoi liikkua epämääräisesti. Laatukisa jäi siis väliin ja poni meni kotiinsa. Se kävi klinikalla ja kintereessä oli tulehdus. Ne hoidettiin ja samalla omistajat tekivät päätöksen ponin myymisestä. Se oli pikkuponikokoinen ja tulisi jäämään pieneksi perheen ratsastajatytöille. Nipsu siis palasi meille vajaan kuukauden kotiloman jälkeen myyntiä varten. Meiltä lähti Snutten silloin vaihdossa ylläpitoon sinne. Juuri, kun olin päättänyt suostua ponien vaihtoon omistajuutta myöden, Nipsulle löytyi ostaja. Se muutti puolentoista vuoden yhteistyön jälkeen pohjoiseen perheponiksi. Myöhemmin harmitti, että en ponia vaihdossa ottanutkaan, mutta nyt poni on arvoisessaan kodissa. On ollut hienoa seurata ponin kehitystä nykyisellä omistajalla. Se kilpailee 3-tasolla rataesteillä ja selvittipä tänä vuonna kaikki kolme SM-osakilpailuakin hyväksytysti läpi. Tsemppiä Team Nipsulle kohti ensi kautta, täällä eletään jälleen hengessä mukana!